Tuossa helmikuun alussa päätin että en jaksa enää katella apinalauman (puudelien) käytöstä sellaisenaan, vaan asialle on pakko saada tehtyä jotain. Ongelmanahan meillä on siis ollut hihnalenkkeily ja se, että sekä Eemeli että Hippa ovat täysin kykenemättömiä ohittamaan muut koirakot nätisti. Myös sisällä on ollut ongelmana kaikkiin mahdollisiin kerrostalon ääniin reagoiminen puhisemalla, välillä ihan haukkumalla ja tuoreimpana ja kamelin selän katkaisseena ongelmana Eemelin sisälle kuseskelu.

Ihan kevyillä mielin en päätöstä tehnyt, mutta olen kyllä aikalailla vakuuttunut jo parin viikon jälkeen että ratkaisu oli paras. Sisko sai itselleen kainaloisensa takaisin, Eemelin ei tarvitse enää stressata kerrostaloasumisesta ja se pääsee ulos pissalle niin monesti kuin vain haluaakaan ja minä saan Hipan kanssa vihdoin rakennettua meidän keskinäistä suhdetta paremmaksi.
En tiedä tuleeko Eemeli vielä mulla takaisin vai jääkö lopullisesti siskolle, mutta tällä kokoonpanolla jatketaan ainakin jonkin aikaa vielä.

Ja Hippahan teki vihdoin muuten toisen juoksunsa, edellisestä tuli aikalailla tasana 8kk. Tässä on nyt pari viikkoa juostu ja tärpit meneillään, mikä on tarkoittanut kämpän jaottelua kompostiaidoilla ettei laiteta alulle pieniä lappalaispuudeleita..